31.1.2011

Päiväuniaikaan - Pendant la sieste

Kotiäiti tarttee päiväunet, siis lapsen sellaiset. Vaikka olisi miten mukava lapsi ja viihtyisi kotona tämän kanssa, tauko on paikallaan. Jaksaa paremmin loppupäivän, kun saa hetken olla itsekseen. Vielä parempi, jos on älynnyt keittää kahvitkin valmiiksi odottamaan, kun pienokainen on vihdoin lopettanut pyristelyn unta vastaan. Erityisen mukavaa, jos kätköistä löytyy suklaata tai muuta hyvää kahvin kyytipojaksi. Toisinaan käy niin mukavasti, että lapsukainen nukkuu peräti pari tuntia, jolloin hetken äläjötyksen jälkeen voi vähän neuloa tai lukea kaikessa rauhassa.

Tässä appelsiinikakkua ja teetä - Ici du gâteau à l'orange et du thé.

*

Une femme au foyer a besoin de sieste, c'est-à-dire de celle de l'enfant. Même si l'enfant est très sympa et même si la maman aime bien être à la maison avec celle-ci, c'est quand même justifié de faire une pause. La reste de la journée va mieux si on peut être toute seule quelque temps. Tant mieux, si le café est prêt quand la petite s'est enfin assoupie. Encore beaucoup mieux, si on trouve du chocolat ou quelque chose d'autre qui va bien avec café. Parfois il arrive si bien que la fillette dort deux heures ou plus, où après avoir réposé un peu on peut un peu tricoter ou lire tranquillement.

30.1.2011

Positiivisia kommentteja - Commentaires positifs

Kyllä positiiviset kommentit on sitten mukavia! Viikon aikana fb-kaverit ovat kirjoittaneet kivoja viestejä mekostani ja takistani. Julkaisin mekosta kuvan fb:n Stickcaféssa ja siellä tuli illan aikana paljon tykkäyksiä ja yli 20 kommenttia. Ravelryssäkin on tähän päivään mennessä katsottu kuvaa jo 56 kertaa, ja kuusi on merkinnyt sen lempitöikseen. Tuntuu ihan uskomattomalta.

Lisäksi sain perjantaina sähköpostia yhdeltä oppilaalta, joka kiitti mukavista tunneista. Itsekin viihdyn niillä tunneilla, ei tunnu työltä ollenkaan.

Nyt olen huvitellut neulomalla säärystimiä - ensimmäinen melkein valmis - ja virkkaamalla kukkia. Molemmat tilaustöitä tyttäreltä. Kukkia saisin kuulemma tehdä kasapäin lisää. Säärystimistäkin hän tykkää jo etukäteen niin, että patistaa hommiin vähän väliä.




*

Ce que c'est bien d'avoir des commentaires positifs ! Pendant cette semaine, mes amis de fb ont commenté ma robe et ma veste. J'ai aussi publié une photo de la robe au Stickcafé de fb et il y avait une trentaine de "j'aime" et une vingtaine de personnes l'ont aussi commentée. En plus, sur Ravelry, le nombre des personnes qui ont regardé ma robe est 56 aujourd'hui! Et même six personnes l'ont choisi parmi leurs favorites. Incroyable...


Et ce n'est pas tout : vendredi j'ai eu un e-mail de mon élève qui a voulu remercier des cours sympas. Moi aussi, je me sens à l'aise à ce cours, je n'ai pas le sentiment de travailler.


Maintenant je me suis amusée en tricotant des jambières - la première est presque prête - et en faisant des fleurs crochetées. Tous les deux projets ont été commandés par ma fille. Elle voudrait avoir encore des tas de fleurs. Elle aime aussi bien les jambières et elle dit que je devrais les finir dès que possible. 



24.1.2011

Virkattu takki - Veste crochetée

Nyt on sitten ihan tyhjä olo. Sain tämän nopean sivuprojektinkin valmiiksi viikonloppuna. Virkkasin sen paksusta Lana Grossa Alta Moda Seta -langasta ysin virkkuukoukulla. Kuvio oli vähän liiankin helppo siinä mielessä, että jos takin tekeminen olisi kestänyt kauemmin, olisi se tuntunut tylsältä.

Lupasin tehdä tyttärelle säärystimet. Olen jo mielessäni keksinyt niihin kuvion, joten pitäisi vain alkaa luoda silmukoita. Itselleni en ole keksinyt vielä seuraavaa käsityöprojektia. Isoäidinneliötorkkupeitto on kesken, ehkä jatkan sitä.

Vähän aikaa sitten kirjauduin Ravelryyn, jonne olen alkanut kerätä töitäni.

*

Maintenant je me sens vraiment vide. Je viens d'achever ce projet secondaire pendant le week-end. J'ai crocheté cette veste avec une laine épaisse (Lana Grossa Alta Moda Seta) et avec un crochet de 9. La figure était très simple et facile à faire de sorte que si ça avait duré plus longtemps, ça aurait pu devenir ennuyeux.


Ma fille voudrait avoir des jambières. En fait, j'ai déjà dans la tête la figure que je pense à tricoter, donc je n'ai qu'à créer des mailles. Quant à moi, je n'ai pas encore trouvé de projet prochain. J'aurais une couverture crochetée à finir, peut-être vais-je continuer ça.


Il y a quelque temps, je me suis inscrite à Ravelry où j'ai commencé à documenter mes travaux manuels.

21.1.2011

Värikäs mekko valmistui - Terminée avec ma robe tricotée bigarrée

Melkein tasan kolmen kuukauden työ on nyt valmis. Pimeä vuodenaika selättyi 11 värillä ja 20 erilaisella kolmen värin raidalla. Parasta kaamoshoitoa ikinä!

Lopputulos on onnistunut, vaikka itse sanonkin. Siitä tuli sopivankokoinen, vaikka työn kuluessa pelkäsin siitä tulevan liian löysä.

Hyppelen ilosta, vaikka onkin haikea ja vähän tyhjä olo niin kuin aina, kun on saanut jonkin ison urakan päätökseen.


*

J'ai terminé la robe que j'ai tricotée presque trois mois. J'ai vaincu la nuit polaire en onze couleurs rayées vingt fois avec trois couleurs. C'était vraiment la meilleure façon de survivre les mois hivernaux les plus sombres.


A mon avis, j'ai bien réussi. Elle est parfaite, mais j'ai eu peur en tricotant qu'elle devienne trop grande pour moi.


Maintenant, je bondis de joie bien que je me sente un peu vide comme toujours après avoir achevé un grand projet.

6.1.2011

hiihtämässä - j'ai fait du ski

Ennen joulua oli vähän porukkaa ladulla, mutta nyt riitti ohitettavia ja ohittajia. Sukseni lipsuvat eivätkä oikein luistakaan, mutta ei se oikeastaan haittaa. En hiihdä laskeakseni talven jälkeen hiihtokilometrejä, vaan nauttiakseni ulkoilmasta, luonnosta ja liikunnasta. Näillä leveysasteilla ei viime vuotta lukuunottamatta ole välttämättä ollut asiaa metsään hiihtämään, kun ei ole ollut lunta.

Metsässä on niin kaunista. On tykkylunta puissa ja kunnon kinoksia. Tällä kertaa katselin myös ihmisten pipoja, kun tarkoitus on löytää kiva malli, jonka voisin neuloa itselleni. Ei napannut, liian sporttisia kaupan malleja.

Pari kertaa kiersin lyhyehkön lenkin. Tuli kunnon hiki ja sitäkin parempi mieli.

*

Avant Noël il n'y avait pas beaucoup de monde sur la piste mais aujourd'hui il y en avait assez. C'est dur d'avancer avec mes skis car ils ne sont pas bien fartés. En fait, ce n'est pas grave : je ne fait pas de ski pour compter des centaines de kilomètres après hiver, mais pour jouir de plein air, de nature et d'exercice. Ici, au sud de la Finlande, on n'a pas eu tellement d'hivers pleins de neige, sauf les deux derniers, donc ça n'a pas été possible de skier chaque année.


Ce que c'est beau dans la forêt ! Les arbres sont très neigeux et les amas de neige montent près d'une mètre. Cette fois-ci, j'ai aussi regardé des bonnets que les gens portent parce que je voudrais trouver un modèle surlequel tricoter un pour moi-même. Sans résultat, ceux que j'ai vus étaient trop sportifs et faits dans un usine.


J'ai fait deux tours assez courts. Couverte de sueur, à ma grande joie.



5.1.2011