24.7.2011

Lisää muistoja - Plus de souvenirs - More memories


Luulin ottaneeni enemmänkin kuvia vanhempieni luona olevista tauluista, jotka ovat jo lapsesta asti olleet tärkeitä, mutta eipä niitä ollutkaan kuin kolme. Joitakin muitakin oli, mutta niin epätarkkoja, ettei niiden laittamisesta tänne ole kenelläkään mitään iloa.

J'ai cru que j'aurais pris chez mes parents plus de photos des tableau qui me comptent depuis l'enfance, mais il n'y en avait que trois. En fait, il y en avait d'autres mais elles étaient tellement floues que ce n'est pas la peine de les publier ici.

I thought I had taken more pictures of the paintings at my parents' that were important to me already as a child, but there were only three of them. Sure, there were some more but the photos were so blurry that downloading them here would not be a good idea.

*

Nämä kaksi ensimmäistä on äidin nuoruuden ystävän Maijan tekemiä. Ajattelin aina, että poninhäntäinen tyttö olisi äitini, mutta enpä oikeastaan ole varma. Ehkä se onkin jonkun muun kuva. Toisessa kasvot punaisella taustalla on aina tuntunut herkältä, kauniilta ja hiljaiselta. Siinä on joku, jolla on paljon ajatuksia.

Ces deux premiers ont été faits par Maija, une amie de la jeunesse de ma mère. Je pensais toujours que la fille avec la queue de cheval serait ma mère, mais je ne suis plus sûre. Peut-être est-elle quelqu'une d'autre. Sur la deuxième tableau, le visage au fond rouge m'a toujours paru sensible, beau et silencieux. Là, il y a quelqu'un dont la tête est remplie de pensées.

These two first pictures have been done by Maija, my mother's teenage friend. I always thought the girl with the pony tail would be my mother but actually I'm not sure. Maybe it is someone else. In the other one, the face in the red background has always seemed sensitive, beautiful and quiet. It's someone with lots of thoughts in his/her mind.

Tässä kolmannessa kehykset meinaa viedä huomion kuvasta. En tiedä kenen tekemä se on, mutta siitä tulee levollinen olo. Yleensä en edes tykkää tällaisista perinteisistä valokuvamaisista maalauksista, mutta tätä on tullut kateltua. Pian tulevat taas elokuun auringonlaskut, jotka ovat juuri tuollaisia monesti.

Dans ce troisième les cadres presque dominent la peinture. Le peintre m'est inconnu, mais la sérénité et la tranquillité de la peinture me plaisent beaucoup. Normalement je ne suis pas une fan de la peinture traditionnelle, mais celle-là a pris mon attention. C'est bientôt l'heure des couchers de soleil de l'août qui sont souvent comme ça.

In this third one, the frames almost take the principal role. I don't know who's painted it, but it gets me peaceful. Usually I don't even like traditional photolike paintings but this has caught my eye very often. Soon there will be the sunsets of August which often look like that.




18.7.2011

Lego-palikan maassa - Dans le pays de la brique Lego - In the land of Lego brick

Kun mies on lomalla, tuntuu, että olemme koko ajan lennossa jossain. Nyt ollaan pari päivää kotona, kunnes taas pakataan vastapuretut kassit ja taas mennään.

Öresundsbro, Malmö-Copenhagen
Olimme juuri kuusi päivää Tanskassa, jonne matkaaminen kestää, jos menee omalla autolla - ensin laivaan yöksi ja seuraava päivä autossa kärvistelyä Etelä-Ruotsin läpi. Kokeiltiin valtavaa Öresundin siltaa ja tunnelia Malmöstä suoraan Kööpenhaminaan. Se oli sen väärtti, harmitti vain, että sillalla piti posottaa niin lujaa (110 km/h). Eihän siinä ehtinyt ihailla merimaisemia, eikä sieltä tosin tavallisesta henkilöautosta paljoa näkynytkään. Takasin tullessa lähinnä pelotti, kun satoi ja tuuli niin lujaa.

Danes having picnic
Itse olen ollut Köpiksessä monesti ja aina olen tykännyt sikäläisestä elämänmenosta ja ilmapiiristä. Pohjolan Italiaksi kuulemma kutsutaan, enkä ihmettele. Saimme majailla miehen kaverin asunnossa, mikä oli ihanaa, ja hän päivitti kivasti meidän Tanska-tietouttamme kahdeksan vuoden kokemuksella.

Pikkulapsi mukana kaikki tekeminen sijoittuu päivään. Eka päivä oltiin Kööpenhaminan hienossa eläintarhassa, jossa itse vaikutuin eniten norsuista, kirahveista ja sarvikuonoista.


Carlsberg elephants

Seuraava päivä käveltiin mm. vanhan Carlsbergin tehtaan miljöön ohi, kierrettiin vanha teurastamoalue nykyisenä trendipaikkana, nähtiin paljon merta kanaaleissa, hienoa nykyarkkitehtuuria, syötiin kulttuuritalon terassilla, kahviteltiin Michelinin suosittelemassa kahvilassa Strøgetin varrella, jossa nähtiin hieno valokuvanäyttely Euroopan luonnon ihmeistä, pakolliset kaljat joimme Nyhavnissa, naureskeltiin Amalienborgin linnan vartijoita, ihmeteltiin turisteja kiipeilemässä Pienen merenneidon päälle ja syötiin mahtavat tapakset ennen kuin palattiin junalla takaisin.

 


Ex-slaughterhouse area
  

The Black Diamond, library


The Royal Café, Strøget


Danish girls having picnic at Nyhavn


Royal guards

Bikes everywhere

Maanantaina ajettiin noin 300 km päähän Vejbyhyn, jossa hotelliyövyttiin, mutta ennen sitä käytiin ilta pyörimässä Legolandissa 30 kilsan päässä. Lapset tykkäs. Kyllä minäkin niistä pienoiskaupungeista tykkäsin. Monenlaista uutta oli sitten viimekävemän.

Nyhavn by Legoland

Mount Rushmore, Legoland

Tiistaina palattiin Odensen kautta Kööpenhaminaan.



 Odense

Odense


H.C. Andersen's homestreet, Odense

Keskiviikkona kierrettiin vielä Köpistä, pidettiin sadetta Christianborgin palatsissa ja käytiin Christianiassa. Kummassakaan ei saanut ottaa kuvia, mutta linnassa se kiellettiin sivistyneesti, Christianiassa yritti aineissa oleva tyyppi ajaa ensin pyörällä päälle ja halusi tarkistaa ottamani kuvat, jottei niissä näy "heitä". Uhkasi viedä koko kameran, jos en ottaisi yhtä kuvista pois. No, se olikin ainoa aidan sisäpuolella otettu. Lasten kanssa moinen vastaanotto tuntui äärimmäisen ikävältä eikä koko paikassa näyttänyt sen jälkeen näkyvän yhtään kivanoloista ihmistä, joten lähdimme pois. Harmi, olin kuvitellut paikan olevan nykyään turisti- ja lapsiperheystävällisempi.




Christiania bikes

"A village in a village. Christiania. For you and me."

Torstaina poislähtiessä satoi kovasti. Itse asiassa satoi ja oli kylmä koko matkan välietappiin Örebrohun, jossa vanha ystäväni perheineen asuu. Kyllä oli ilo suuri, kun yli kymmenen vuoden jälkeen taas tavattiin ja saatiin tutustua toistemme perheisiin, joita ei vielä viimeksi nähdessämme ollut. Oli mukava lähteä sieltä kohti Tukholmaa, kun matkaa oli vain noin 250 km eikä ollut yhtään ryytynyt olo kuin usein hotelliyön jälkeen.

*

Click to read the French and English versions here below:

17.7.2011

Cassia

Sain tällaisen Cassia-tunikan valmiiksi lapsukaiselle Tanskan reissun aikana. Tanskaan luvattiin vähän epävakaita säitä, joten tunika tuli tarpeeseen, kun toiseksi viimeisenä päivänä sateli. Siinä oli hyvä kiertää Christianborgin linnan edustustiloja ja istua sateelta turvassa omissa vaunuissa. Harmitti, ettei linnaan saanut ottaa kameraa mukaan, muuten olisin saanut hulppeita kuvia tästä luomuksesta.

Tämä oli ensimmäinen neulomani täysin saumaton vaate. Helppoa ja nopeaa. Kätevää myös sikäli, että helmaa on helppo pidentää. Ihan mekoksi asti, jos siltä tuntuu.

*

J'ai fini cette tunique "Cassia" pour ma fille pendant notre séjour au Danemark. Avant notre départ la météo avait prévu qu'il ne fasse pas très beau, alors la petite en avait bien besoin quand il pleuvait le cinquième jour. Elle la portait en visitant le Palais de Christianborg à Copenhague. Quel dommage qu'il était interdit d'avoir son appareil photo sur soi, ça aurait été un milieu magnifique à photographier la tunique.

Cette tunique est le premier tricot que j'ai fait totalement sans coutures. Facile et rapide à tricoter. C'est aussi pratique parce qu'on peut facilement prolonger l'ourlet. Jusqu'à ce qu'elle devienne une robe si l'on veut.

*



6.7.2011

Muistoja - Souvenirs - Memories

Eilen sanoin laittavani tänne kuvia äidin kuvakudoksista ja seinillämme riippuneista tauluista, jotka aina vanhempien luona käydessä vievät mukanaan lapsuuteen ja nuoruuteen Uudessakaupungissa.

Hier j'ai dit que je vais montrer ici des photos des textiles tissées par ma mère ainsi que des photos des tableaux sur les murs qui me font penser à mon enfance et adolescence à Uusikaupunki.

Yesterday I said I would show here some photos of textiles woven by my mother and of pictures on the walls, which always take me back to my childhood and youth in Uusikaupunki.


Kun olin ihan pieni, oli äidillä kangaspuut lastenhuoneessa. Niiden pauke on helppo palauttaa mieliin. Tämä perhepotretti on minusta hauska, ja varsinkin äiti ja isä ovat näköisiään. Myöhemmin sain vielä toisen pikkuveljen.

Quand j'étais petite ma mère avait son métier à tisser dans la chambre d'enfants. Il m'est facile d'évoquer à l'esprit son claquement. Je trouve ce portrait de famille amusant et surtout papa et maman sont assez réels. Plus tard j'ai eu un deuxième frère.

When I was little my mother used to have her loom in the children's room. It's easy to recollect its slamming noice. I find this family portrait amusing and especially mum and dad are very lookalike.
Later I also had a second brother.


Tämä ristitaideteos on minusta aina ollut upea. Jäin usein vain tuijottamaan sitä, joskus se vähän pelottikin:

Cet oeuvre de croix a toujours été fantastique à mon avis. Je le regardais souvent très attentivement longtemps, parfois j'en avais même un peu peur.

This work on crosses has always been fabulous in my opinion. It often caught my eyes for a long time, somtimes it even scared me.


Toinen ristiaihe:

Un autre motif de croix :

Another cross motif:


Sitten tämä meidän vanhan Volvon rekisterikilpi, joka saa hyvälle mielelle:

Puis ce plaque d de notre vieux Volvo, qui me rend joyeuse :

And then this registration plate of our old Volvo, which always gets me in good mood:


Kovasti tykkäsin myös pääaiheisista poppanoista:

Les motifs de têtes m'ont aussi beaucoup plû :

The head motifs were also my favorites:







Tässä vähän abstraktimpaa:

Un peu plus abstractif :

A bit more abstractive:





Joskus Tanskan reissun jälkeen niitä tauluja sitten. Enää ei jaksa...

Des tableaux après être rentrée du Danemark. Maintenant je n'ai plus d'énergie...

After Danmark I'll get back to the paintings. Now I'm too tired...

5.7.2011

Kesäkuun lopun juttuja - Fin juin - Late June


Juhannus meni sadetta pidellen mökillä. Tytär teki kesän ensimmäisen mansikkakakun, minä sain valmiiksi pipon itselleni. Menköön se tähän aikaan vuodesta sarjaan hassut päähineet. Porukkaa oli talo täynnä, ja parina iltana pääsin pelaamaan uutta peliä, Ubongoa, jossa nopeus ja hahmotuskyky on valttia. Jos tykkää Tetriksestä ja Blokuksesta, koukuttaa tämäkin melko todennäköisesti. Ainakin minut koukutti.
Melkein heti juhannuksen jälkeen lähdin tyttöjen kanssa Satakuntaan vanhempieni kesäparatiisiin. Juhannussateiden jälkeen nyt hellittiin helteellä. Sain kerrankin nukutuksi hyvin, kun vanhan rakennuksen sisälämpötila ei noussut kahtakymmentä ylemmäs.

Mummolan portaat - Stairs at granny's.

Tyttöä pakoileva kissa. - A cat running away from the girl.


Savusauna - Smoke sauna


Vanhan talon ikkuna. - A window of the old house.

Nämä eivät ole lapsuuden maisemiani, mutta mieluisaksi tämäkin paikka on tullut vuosien varrella. Täytyypä joku kerta laittaa tänne kuvia tauluista ja äidin tekemistä kuvakudoksista, jotka olivat tärkeitä jo lapsena, ja joita löytyy täältä "uudestakin" paikasta. Kahdeksan vuotta tuolla ei varmaankaan heistä enää tunnu niin uudelta.

*

A Saint Jean, il pleuvait presque tout le temps à la cabane dans la campagne. Ma fille a fait le premier gâteau aux fraises cet été et moi, j'ai fini mon premier bonnet tricoté, qui tombe en ce moment de l'année plutôt dans un genre des chapeaux drôles. La maison était pleine du monde avec qui j'ai eu la chance de jouer à un nouveau jeu, Ubongo, où il ne faut pas manquer de vitesse ni de capacité de percevoir. Si l'on aime le Tetris ou le Blokus, l'Ubongo va probablement devenir une dépendance, ce qui m'est arrivé...

Presque tout de suite après le Saint Jean, je suis partie avec mes filles pour la region de Satakunta où mes parents ont leur paradis d'été. Cette fois-ci, il faisait très chaud. J'étais heureuse d'avoir pu y bien dormir car à l'intérieur du vieux bâtiment la température ne s'élevait pas au-dessus de 20 dégrées.


Näkymä vanhan talon keittiöstä. - A view from the kitchen window of the old building.

Ce ne sont pas de paysages de mon enfance, mais cet endroit me plaît énormément aujourd'hui. Il faut que je mette ici un de ces jours des photos des tableaux et des textiles de ma mère, qui étaient importants déjà dans mon enfance et qui ont trouvé leurs places dans ce "nouveau" endroit. Après huit ans là, mes parents ne parlent plus de nouveau, non.

*

20.6.2011

Hullun hommaa? - Un peu fou ? - Nuts or what?

Joo-o, kuka hullu neuloo lapasia vähän ennen juhannusta... Hällä väliä, nämä nyt piti vain saada valmiiksi, pois kuleksimasta. Luulen, että olen syksyllä aivan ihastuksissani, kun löydän nämä uudelleen. Ja mistä näistä Suomen juhannuskeleistä tietää? Tiiä vaikka hyvinkin tarttis lapasia silloin! Hyvää juhannusta!

*

Voilà, voilà... il faut être un peu folle si l'on tricote des moufles avant le Saint Jean... Bon, tant pis, j'ai voulu les finir le plus vite possible. Je crois qu'en automne je serai ravie de les retrouver. Et on ne sait jamais le temps qu'il va faire à Saint Jean en Finlande. Il est bien possible qu'on en y ait besoin...

*

Am I a little crazy to knit mittens just before Midsummer? Well, it doesn't matter what people think, I just had to finish these as soon as possible. I think I'll be happy to find them again in autumn. Moreover, in Finland you can never count on the weather in Midsummer, mittens may well be useful then!



15.6.2011

Ra(i)kas raparperi - Rhubarbe fraîche - Fresh rhubarb

Viikonloppuna nautittiin helteestä mökillä. Siellä yritän olla tekemättä mitään, mutta eihän se nyt pikkulapsen vanhemmalta kauhean hyvin onnistu. Tavallisesta jää uupumaan vain kauppa- ja leikkipuistokäynnit. Siinä kun itse yritän rentoutua, mies puurtaa kirjaimellisesti hiki hatussa ruumiillisia töitä, joita hän oikein innolla etukäteen suunnittelee kotisohvalla.

Oli kuuma: mittarissa 31 astetta varjossa näyttää aina yhtä ihmeelliseltä. Käytiin rannalla pari kertaa, vesikään ei järvessä ollut enää kylmää, sopivan virkistävää vain. Monesti ennen juhannusta vesi on ollut vielä niin kylmää, että jo jalkojen veteen kastaminen on sattunut. Niin, en ole mikään läpi vuoden uimassa kävijä ollenkaan.

Sisällä mökissä oli 5-6 astetta viileämpää kuin ulkona, joten siellä tuli viihdyttyä myös. Aloitin lukemaan uutta kirjaa, Muriel Barberyn L’élégance du hérissonia (Siilin eleganssi), joka tempaisi heti mukaansa. Lisäksi neuloin lapasta. Sain sen valmiiksikin, mutta en ollut tyytyväinen lopputulokseen, joten siitä tuli harjoittelukappale. Toinen versio näyttää heti paljon paremmalta. Pidensin myös ranneresoria, kun harjoittelukappaleen kymmenen kerrosta tuntui ihan liian lyhyeltä.

Takaisin lähtiessä napattiin pihalta kilokaupalla raparperia mukaan. Tein niistä vuoden ensimmäisen satsin raparperivalkosuklaamuffineja, jonka ohje löytyi viime kesänä jostain blogista. Ne ovat niin hyviä, että tässäpä ainekset, jos kiinnostuit:

150 g voita tai margariinia ja
2 dl sokeria, jotka vaahdotetaan, vatkaa yksitellen joukkoon
2 munaa. Lisää vuorotellen kahdessa erässä joukkoon
1 dl maitoa ja keskenään sekoitetun kuivat aineet eli
4 dl vehnäjauhoja
3 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta. Sekoita joukkoon
4 dl raparperia pilkottuna.

Laita seos vähän vahvempiin muffinivuokiin ja laita jokaiseen pala esim. Pandan valkosuklaalevystä. Paista 225 asteessa, 10-15 minuuttia.

Ihania herkutteluhetkiä!

*

On a passé le week-end dernier à la maison de campagne en profitant bien de la canicule. Là, j’essaie mon mieux de ne rien faire mais bien sûr ce n’est qu’un rêve d’une parente d’une petite enfant. Ce qui se diffère de normal ce qu’on échappe de faire des courses et d’aller au parc de loisirs. Tandis que j’essaie de me détendre, mon mari fait son mieux de trouver toutes sortes de travaux manuels qu’il prévoit déjà avec enthousiasme sur le sofa chez nous.
 
Il faisait chaud : le thermomètre indiquait 31 dégrées (C) à l’ombre ce qui ne cesse pas étonner par ici. On est allé à la plage deux fois et l’eau de lac n’était plus froid mais rafraîchissant. Souvent avant le Saint Jean, l’eau est encore si froid qu’il fait mal aux pieds et qu’on n’a pas envie d’y plonger complètement. Moi, je ne suis pas parmi ceux qui nagent dans la nature toute l’année.

A l’intérieur de la maison il faisait 5-6 dégrées moins qu’en dehors, donc c’était bien d’y passer le temps aussi. J’ai commencé à lire L’élégance du hérisson de Muriel Barbery qui m’a plu dès le début. En plus, j’ai tricoté une moufle mais je n’ai pas aimé le résultat, alors c’était pour m’entraîner. L’autre que j’ai presque finie a l’air beaucoup plus réussi. Pour le tricot à côtes j’ai augmenté le nombre des rangs parce les dix rangs de la première moufle n’étaient pas assez pour moi.

Avant de rentrer à la maison de ville on a pris plusieurs kilos de rhubarbe dans le jardin. J’en ai utilisé pour faire les premiers muffins au rhubarbe et au chocolat blanc de cet année dont la recette j’ai trouvé l’été dernier dans quelque blog. Ils sont si bons que voici les ingrédients si ça vous intéresse :

150 g de beurre et
2 dl de sucre, qu'on fait mousser, ensuite on ajoute un par un
2 oeufs. Ajoutez en alternant
1 dl de lait avec les ingrédients secs c’est à dire
4 dl de farine de blé
3 cuillerées à café de sucre à la vanille
1 cuillerée à café de levure chimique. Ajoutez-y
4 dl de rhubarbe en petits morceaux.

Dans chaque moule mettez un morceau de chocolat blanc dans la pâte et laissez cuire au four à 225 dégrées (C) 10-15 minutes.

Régalez-vous bien !


*